No linked challenges.
No linked visions.
Liiketoiminta laskusuhdanteen aikana
Laskusuhdanne on noususuhdannetta seuraava talouden hitaamman kasvun tila. Laskusuhdanteen aikana talous vuoroin kasvaa ja taantuu ja BKT:n kasvu on hyvin hidasta, tai negatiivista. Laskusuhdanne näkyy esimerkiksi kotitalouksien ja yrityksien investointien vähentymisenä tai niiden ajankohdan siirtämisenä.
Ongelmana on, että useat yritykset irtisanoivat mittavat määrät henkilöstöä pelkästään sillä syyllä että on ”laskusuhdanne”. Todellisuudessa varmastikaan tämä ei ole ollut se varsinainen syy, vaan suuremman voiton haku. Laskusuhdanne on yrityksille liian helppo keino hakea säästöjä irtisanomalla henkilöstöä. Usein tällaisissa tapauksissa ei ole osattu ottaa huomioon sitä että tämänkaltaiset toimenpiteet eivät toimi pidemmällä tähtäimellä. Työmäärä pysyy samana vaikka henkilöstöä vähennetään. Henkilöstön vähennyksistä johtuen joudutaan tekemään ylitöitä, sekä palkkaamaan vuokratyövoimaa, joka tuottaa lisä kuluja yritykselle. Lopulta tuloksena ovat liian suuret työmäärät pienelle henkilöstölle ja tästä seuraa työuupumusta sekä sairaslomia.
Yt -neuvottelut voivat olla todella raakoja, kuten sen kokeneet ovat omakohtaisesti todenneet. Kun yrityksellä on huono tilanne, aina löydetään perustelut sille, että henkilöstöä joudutaan pakosti vähentämään eikä muita vaihtoehtoja ole olemassa – ainakaan työnantajan mielestä. (Puntari & Roos 2007, 37.)
Metso Paperin ja Stora Enson työntekijöille 19.1.2009 oli todella synkkä päivä kun Stora Enso ilmoitti lomauttavansa 5000 työntekijää ja Metso irtisanovansa n. 1000 työntekijää. Metson toiminta on hyvä esimerkki siitä miten suurista työntekijämääristä halutaan päästä eroon. Metso selvästikin ennakoi alkavaa lamaa vähentämällä näinkin radikaalisti kolmanneksen työntekijöistään. (Metso pudotti pommin 2009.)
Sijoittajien toimet ja alati muuttuvat globaalit markkinat vaikuttavat entistä enemmän yrityksen toimintaan. Yritysten tarkoituksena ei ole enää kilpailla pelkästään omilla toimialoillaan, sillä sijoittajat arvioivat yrityksiä enemmän sijoituskohteina. Ennen työpaikka ilmoituksissa korostettiin työntekijöiden joustavuutta ja yhteistyökykyä mutta nykyään haetaan ihmisiä, jotka ovat valmiita muutoksiin ja tuottavat työllään mahdollisimman paljon tulosta. (Puntari & Roos 2007, 23, 179.)
Yleensä yritysten saneerauksilla tavoitellaan alhaisempia kiinteitä kustannuksia, byrokratian vähentämistä, päätöksenteon mahdollista nopeuttamista, vuorovaikutuksien helpottumista, yrittäjyyttä ja tuottavuuden nousua. Todellisuudessa suuri osa saneerauksista kuitenkin epäonnistuu. Kaksi kolmasosaa yrityksistä, jotka saneeraavat, joutuvat vuoden kuluessa saneeraamaan uudestaan. (Ranki 2000, 45–46.)
Puntari, I. & Roos, S. 2007. Numeroita ja ihmisiä. Helsinki: Talentum.
Ranki, A. 2000. Henkilöstön selviytyminen kriisiytyneessä organisaatiossa. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print.
Metso pudotti pommin. 2009. Viitattu 8.10.2010. http://uhkakuvia.blogit.kauppalehti.fi/blog/14717
Research question: Kuinka saada liiketoiminta kestämään laskusuhdanteen aikana, ilman mittavia saneerauksia ja yt–neuvotteluja?
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments