Added: 03.03.2010 13:44
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 489 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Palvelukodeissa asuvien ihmisten yksinäisyys on yhä kasvava ongelma

Ikääntyneiden yksinäisyys on yhä yleinen ongelma, yli kolmannes ikääntyneistä kärsii yksinäisyydestä. Asiasta on käyty kauan keskustelua.

Ikääntyneiden yksinäisyys on asia, joka puhuttaa yleisesti. Ikääntyneiden osuus väestöstä on jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2025 ikääntyviä ennustetaan olevan jopa 1,3 miljoonaa. Tutkimusten mukaan 4-5 % suomalaisista ikääntyneistä kokee jatkuvaa yksinäisyyttä ja noin kolmasosa tuntee ajoittain yksinäisyyttä. Yksinäisyyden osuus näyttäisi olevan jatkossa lievässä kasvussa. Palvelukodeissa asuvat ikääntyneet saattavat olla kovinkin yksinäisiä. Heidän omaiset, sekä ystävät ovat työelämässä ja omassa elämässään niin kiireisiä etteivät ehdi tulla usein katsomaan läheisiään palvelukotiin. On myös mahdollista, että heidän sukulaisensa eivät enää ole elossakaan. Palvelukodeissa työskentely on yleisesti ottaen kovin kiireistä, sillä työtä riittää paljon, sekä asukkaihin nähden henkilökuntaa on töissä melko vähän. Henkilökunnalla ei välttämättä ole riittävästi aikaa asukkaiden kanssa seurusteluun. Näin ollen ikääntyneiden yksinäisyys lisääntyy entisestään ja tämän ongelman ratkaisu on entistä tärkeämpää.
Ikääntyneiden yksinäisyyden vähentäminen on paljon keskusteltu, sekä ajankohtainen asia. Yksinäisyyden tunteminen vaikuttaa negatiivisesti heidän toimintakykyynsä, sillä masentuneisuus ja muistihäiriöt lisääntyvät, sekä myös henkinen tasapaino saattaa horjua. Sosiaalisesti syrjäytynyt ikääntynyt saattaa kokea myös turvattomuuden, sekä pelon tunteita. Pahimmassa tapauksessa jatkuva yksinäisyys saattaa johtaa jopa umpikujamaiseen toivottomuuteen, sekä kuolemantoiveisiin. Pohdi mitä myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämisellä voidaan saada aikaan? Heidän toimintakykynsä alkaa kohentua, he ovat pirteimpiä, sekä elämänmyönteisempiä. Tällä on myös positiivisesti vaikutusta moneen eri asiaan, kuten esimerkiksi kuntoutuksen toimivuuteen, sekä ruokahalun lisääntymiseen.

References:

Harjulan setlementti ry. Ikääntyneiden yksinäisyys puhuttaa. 2007. http://www.harjulansetlementti.fi/?x1539178=1539215 ,
HelsinkiMissio. Vanhusten yksinäisyys-ryhmäpsykoterapioiden sovelluksia ikääntyneille. http://www.helsinkimissio.fi/?sid=149
Yleisradio oy. Vanhusten yksinäisyys. http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=784

Research question: Miten palvelukodeissa asuvien ihmisten yksinäisyyttä voidaan vähentää?

Can you solve this challenge? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up

Comments

(22 Apr 2010)
Tärkeä aihe. Olen itse pohtinut vanhusten yksinäisyyttä ja sitä, kuinka yksinäiset vanhukset tulisi löytää, jotta apua saavuttaisi heidät. Syitä yksinäisyyteen ja yhteiskunnasta vieraantumiseen on varmasti monia. Näistä yhtenä hissittömät kerrostalot, joista vanhus ei välttämättä pääse poistumaan omin avuin. Oma perheenjäsen saattaa käydä muutamana päivänä viikossa tuomassa kauppaostoksia jne.

Mielestäni kunnan tulisi tehdä järjestelmällisempää työtä yksinäisten vanhusten löytämiseksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kunnan kanssa, jotta yksinäiset vanhukset paikallistetaan. Kunnan työntekijä voi käydä vanhuksen luona esimerkiksi antamassa lääkehoitoja. Työntekijä näkee tällöin varmasti paljon yksinäisyyttä ja tällöin tulisi olla valmius ohjata vanhus jonkin järjestön vapaa-ajan toiminnan käyttäjäksi. Tälläisena esimerkkinä vapaaehtoinen ystävä, joka pitäisi vanhukseen yhteyttä.

Järjestöjen osuus yhteiskunnan toimien ylläpitäjänä tulee nousemaan suurien ikäluokkien kasvaessa. Valtio tai kunnat eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeeseen. Varsinkaan, kun varoja viedään koko ajan pois sosiaali - ja terveysalan palveluista. Nyt toiminta on ylläpitävää ei ehkäisevää. Rahoittajat täytyy löytää toisaalta. Tai sitten täytyy löytää tärkeille paikoille inhimillisempiä ihmisiä.