Added: 03.05.2011 13:10
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 230 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Materialismi itsestään selvyys lapsille ja nuorille

Nykyajan lapset kasvavat 2000-luvun kulutuskulttuuriin. Brändäämisestä on tullut kiinteä osa lasten ja nuorten arkea. Jo 7-vuotias osaa vaatia itselleen tietyn merkkistä ja mallista matkapuhelinta tai pelikonsolia.

2000-luvulla melkein jokaisella löytyy kotoa tietokone ja jopa alakouluikäisillä saattaa olla oma matkapuhelin. Media on kaikkialla ja kaikki seuraavat sitä tavalla tai toisella. Myös mainostajat tiedostavat tämän. Kulutuskulttuuria ja erilaisia brändejä (tuotemerkkejä) ujutetaan lasten ja nuorten käyttämiin medioihin. Jo alakouluikäiset osaavat vaatia itselleen tietyn merkkisiä urheiluvaatteita tai matkapuhelimia. Ehkä yleisin perustelu vaatimuksille on se "kun kaikilla muillakin on". Mikä on vanhempien vastuu kun tarkkaillaan lasten ja nuorten kulutusta ja missä menevät mainostajien eettiset rajat?

Yleensä vanhemmat kustantavat lapsilleen uusimmat älypuhelimet ja tietokoneet. Ajatus on, että lapset eivät tule toimeen ilman näitä. Kuinka vanhempien asenne saataisiin muutettua?

Lapsille suunnattujen mainosten häikeilettömyyskin hipoo välillä hyvän maun rajoja. Tuotteita sijoitellaan lastenohjelmiin tai ohjelmia käytetään itsessään jo mainoksena keräilykorteille, figuureille yms. Hyvä esimerkki huonosta mainostamisesta on Mcdonalds ravintoloiden lelumainokset, joissa itse ateria jätetään toissijaiseksi. 2000-luvun alussa McDonalds saattoi mainostaa uusia leluja, jotka taas olivat yleensä hahmoja uudesta Disney-elokuvasta. Nykyään Disney ei enää tee yhteistyötä pikaruokaravintolan kanssa ja McDonaldskin on rajoittanut lapsille suunnattua mainontaa.

Research question: Mikä on mainostajien ja vanhempien vastuu?

Can you solve this challenge? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up