Added: 25.04.2010 16:11
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 580 times
This content is in original language (Finnish). [Show translated]

Rasismiin puuttuminen Internetin keskustelupalstoilla

Toisen kulttuurin normit maahanmuuttokriittisyyden ja rasismin perusteena

Kulttuuriin kuuluvaa käytöstä ei voi muuttaa puuttumalla poliittisin keinoin tai sääntelemällä toisen kulttuurin harjoittamista Suomessa – Miten perustella tämä maahanmuuttokriittisille?

Olen seurannut maahanmuuttoon liittyviin uutisiin liittyvää keskustelua ja kommentointia Helsingin Sanomien Internet-sivuilla ja vetänyt yhteen käytyä keskustelua.
Helsingin Sanomien keskusteluissa esiintyvät rasistiset ilmaukset sisältävät nähdäkseni sekä rotuun perustuvaa erottelua ja nimittelyä, että etnisyyden ja kulttuurin tuottamiin eroihin kansojen välillä.

Keskustelijoiden näkemyksistä heijastuu kaksi erotettavaa maahanmuuttokriittisyyden muotoa:
A) Keskustelijat viittaavat tilastotietoon ja käyttävät asiallisia argumentteja
B) Keskustelijat kertovat mielipiteitään lyhyesti, eivätkä viittaa useinkaan ulkopuolisiin lähteisiin väitteidensä tueksi. He saavat monesti palautetta, ja haukkuja muilta tietämättömyydestään.

Safar (2009, 25) viittaa stereotypioihin ja ennakkoluuloihin pysyvinä ajattelutapoina. (Kaikkonen 2004, 57). Niiden avulla on helpompi yksinkertaistaa kokonaisia kulttuureja ja nähdä jonkin toisen kulttuurin edustaja ensisijaisesti oman ryhmänsä edustajana, ei yksilönä.

Safar (2009, 22) käyttää rasismin määritelmänä modernin yhteiskunnan rasismille etnisyyden muuttumattomuutta. Rodun tilalle on rasismin määritelmässä tullut kulttuuri ja käsitys sen muuttumattomuudesta. (Jokisalo 1996, 11). Modernissa rasismissa yksilöä ei kuvaa vain ihmisen rotu, vaan nykyisessä rasismissa myös etnisyys on yhtä säilyvää. Koska etnisyys on säilyvää kuten rotu, on se myös yhä enemmän peruste rasismille.

Symbolinen rasismi - Keskustelijat tunnistavat suureksi osaksi rasismin. Lähes jokaisessa keskusteluketjussa on löydettävissä keskustelijoiden omia määritelmiä rasismille.
Samaan aikaan kun toiset perustelevat maahanmuuttokriittisiä mielipiteitään asiantuntijoiden tuella, joku toinen tuo esiin symbolista ja arkipäivän rasismia. Se ilmenee keskustelussa olettamuksena, että kaikkien Suomeen tulevien velvollisuus on opetella tietyt suomalaiset asiat; suvivirsi, pukeutumisen neutraalisti julkisilla paikoilla (huntukiellon kannattaminen) ym.

Esimerkkinä ongelmasta on se, että kommenteissa esiintyy paljon näkökulmia siitä, miten huonosti esim. islaminuskoisia naisia kohdellaan. Keskustelijat käyttävät perusteluinaan naisten itse sallimaa rajoitettua elämää ja tahallista alistumista miehen valtaan. Keskustelijat palstalla eivät näe sitä, että myös naisten kannalta heidän asemansa vaikkapa islaminuskoisessa valtiossa voi olla hyvä ja arvostettu. Osa ryhmästä pitää tarpeellisena puuttua toiseen kulttuuriin ja sen tapoihin yhteiskunnan ja politiikan kautta jotta se muuttuisi ja muistuttaisi enemmän suomalaiselle tuttua kulttuuria. Kulttuuriin kuitenkin voi kuulua käyttäytymissääntönä tietty varautuneisuus, esim. toisen sukupuolen läsnä ollessa.

Suurin ongelma Helsingin Sanomien uutisten keskustelusivuilla on useiden keskustelijoiden kyvyttömyys tunnistaa eri kulttuuriin kuuluvia piirteitä ja toisen kulttuurin normeja.
Monet pitävät toisen kulttuuripiirin tapoja väärinopittuina tapoina. Usein se ei käy selkeästi ilmi, miten paljon keskustelijat ovat kohdanneet kritisoimansa kulttuurin edustajia.



References:

LÄHTEET

Safar Emmi 2009. ”Rakasta rotuasi” - Rasismin ja etnisen syrjinnän ilmenemismuodot verkkonuorisotiloilla IRC-Galleriassa sekä Habbossa. Humanistinen ammattikorkeakoulu

Jokisalo, Jouko (toim.). 1996. Rasismi -tieteessä ja politiikassa. Helsinki. Oy Edita Ab.

Kaikkonen, Pauli. 2004. Vierauden keskellä - Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylän yliopistopaino. Jyväskylä.

Esimerkkejä keskustelun seuraamisesta. Maahanmuuttokeskustelu, Helsingin Sanomat

1) www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=236918&messageID=4759155�

Research question: Miten perustella maahanmuuttokriittisille että, kulttuuriin kuuluvat normit ovat osa toista kulttuuria?

Can you solve this challenge? or

Solution(s) for this content
User image
Maahanmuuttokriittisten huomio Suomen sisäisiin kulttuurieroihin.

Would you like to comment?

Log in or Sign up