Added: 14.12.2011 05:23
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 488 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Mielenterveys -vanhusten ja omaishoitajien tulevaisuus, ympäristön huomioiva näkökulma

Joka viides yli 75-vuotiaista sairastaa mielenterveysongelmia. Mielenterveysongelmaisten vanhuksen hoitaminen on yllättävän sitovaa.Nykyään on olemassa paljon omaishoitajalle tarkoitettuja tukitoimia, ne harvoin tavoittavat heitä. Keskitymme mielenterveysongelmaisiin ikäihmisiin, huomioiden myös omaishoitajan roolin.

Jokaiselle mielenterveyskuntoutujalle on luotava edellytyksiä monipuoliseen ja rikkaaseen ympäristöön, erityisesti hyviin ihmissuhteisiin sekä vertaistukeen. Eri-tyisen tärkeää on mahdollisuus pieneen asuinyhteisöön, rikkaaseen sosiaaliseen ympäristöön, luontoon, harrastuksiin ja yhteydet naapureihin. Ulkoilu viherympäristössä on tehokasta, silloin kun sen tavoitteena on poistaa ahdistusta, kuntouttaa ja parantaa hyvinvointia. Luonnon rauhallinen vaikutus hoitaa. Jokaisella tulee olla mahdollisuus yksityisyyteen.
Oletus on että vanhus viettää noin 70 % ajastaan omassa asunnossaan. Tämä korostaa oman kodin merkitystä entisestään ja siksi onkin tärkeää että vanhukselle pystytään takamaan turvallinen kotiympäristö. Vanhuksen tulee tuntea olonsa huolettomaksi ja tärkeää on myös että hän tietää mihin ottaa hätätilanteessa yhteyttä. Nämä ovat perusedellytyksiä turvalliselle ympäristölle. Tutkimukset osoittavat myös sen, että vanhukset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, oli heidän yleiskuntonsa millainen tahansa. Erityisen tärkeää on myös ottaa huomioon, että vanhuksen koti on myös omaishoitajan työympäristö. Yksinomaan ikäihmisen hyvinvointi ja turvallisuus eivät ole tärkeää, vaan myös omaishoitaja on otettava kaikessa huomioon. Vanhuksen koti on omalla tavallaan myös omaishoitajan toinen koti, työpaikka jossa hän viettää monta tuntia päivästään. Ympäristöä tutkailtaessa myös hänen hyvinvointinsa on otettava huomioon ja tehtävä työympäristöstä ja – yhteisöstä mahdollisimman helppo ja rento.
Eläkkeellä olevia mielenterveyskuntoutujia vaivaa usein yksinäisyys ja mielekkään tekemisen puute. Elinympäristön tulee tukea ihmisen terveyttä ja tarjota paikkoja virkistäytymiselle ja elpymiselle. Terveyttä tukeva ympäristö voi esimerkiksi olla virikkeellinen, esteettinen ja tuttu. Ympäristön tulee kattaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet.
Visiomme pohjalta on tärkeää, että ympäristö on vanhusta kannustava. Hän pys-tyy osallistumaan ja olemaan aktiivinen myös omassa tutussa ja turvallisessa ym-päristössä, koska teknologia mahdollistaa erilaiset toiminnot myös siellä. Ohjelmaa ja tekemistä tuodaan vanhuksen lähiympäristöön, mutta kuitenkin halutessaan vanhuksella on mahdollisuus päästä uuteen ja erilaiseen ryhmään tai ympäristöön virkistystoiminnan ja ryhmätapaamisten myötä. Vanhuksen hyvinvoinnin takaamiseksi on tärkeää, että hän tapaa uusia ihmisiä ja verkostoituu, näin vältetään yksinäisyyden tunnetta.
Nykylainsäädäntö terveydensuojelusta edellyttää, että
Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteu-den, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olo-suhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
Silläpä tulevaisuudessa jokaisen kotihoidossa olevan vanhuksen asuinympäristöstä löytyy sulakekaappi, joka sisältää sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon ja säteilyn mittaavat anturit. Kaapista löytyy myös säätömahdollisuus kaikkiin edellä mainittuihin toimintoihin, joka sisältää kuitenkin turvarajat. Turvarajoja ei kukaan voi ylittää tai alittaa millään keinoilla. Esimerkiksi säteilyä ei voi nostaa niin että siitä olisi turvallisuudelle haitaksi tai lämpötilaa laskea niin että se voisi koitua kuolemaksi. Tarkoituksena on pitää asuinympäristö optimaalisena turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hoidettavan että hoitajan kannalta. Vain omaishoitajalla on mahdollisuus päästä kaappiin käsiksi ja säätelemään kyseenomaisia toimintoja suuntaan tai toiseen, näin vältytään siltä, ettei ikäihminen pääse vahingoittamaan itseään tai ympäristöään, vaikka kaapissa turvarajat ovatkin.

References:

Finlex. 30.11.2011. Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden tervey-delliset vaatimukset. [Verkkojulkaisu]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 28.11.2011]. Saatavana: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763

Rappe, E. & Malin, M-E. ja Minna-Helena Malin. 2010. Green care mielenterveys-työssä. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 6.12.2012]. Saatavana: http://www.smts.fi/jul2010/esite2010/059.pdf .

Starck-Pirskanen, M. 2009. Vanhusasiakkaan kotona selviytyminen. [WWW-dokumentti]. Laurea-Ammattikorkeakoulu, Hyvinkää. [Viitattu 8.12.2011]. Saa-tavana: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3850/Starck-Pirskanen_Margareth.pdf?sequence=1

Opportunity: Mahdollistaa omaisen ja vanhuksen hyvinvoinnin ja kotona asumisen pidempään.

Threat: Vähäiset määrärahat kunnilla ja teknologian kalleus.

Do you have ideas for this vision? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up