No linked challenges.
No linked visions.
Järjestöjen ja koulujen yhteistyön kehittäminen
Tärkeää olisi saada molempien osapuolien tarpeet kohtaamaan, niin että kaikki kokisivat yhteistyön hyödylliseksi.
Monet järjestöt ovat tuottaneet monipuolisesti koulujen käyttöön materiaalia, joita opettajat voisivat hyödyntää opetuksessaan. Materiaalin tarjoamisen lisäksi yhteistyömuotoja on monia, kuten muun muassa työpajatoiminta, järjestövierailut, tapahtumat, koulutukset, luennot tai yhteiset projektit.
Vaikkakin yhteistyötä tehdään jonkun verran kouluissa, niin resurssikysymykset nousevat usein esteeksi yhteistyölle. Ei tunnu olevan aikaa, rahaa eikä henkilöresursseja. Monet opettajat saattavat kokea järjestöyhteistyön ylimääräisenä eivätkä välttämättä koulujen paikalliset opetussuunnitelmat tue erilaisia toimintaympäristöjä tai toimintamalleja.
Opetushallituksen perusopetuksen, lukiopetuksen sekä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien näkökulmasta järjestöyhteistyö voisi kuitenkin muun muassa tukea aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista, yhteistyö – ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä vahvistaa osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöihin. (Opetushallitus 2010)
Myös järjestötoimijoiden ja opetushenkilökunnan tietotaidon vaihtaminen ja vuorovaikutus voisi olla hedelmällistä. Kouluympäristössä kohdataan monenlaisia haasteita, joista järjestöillä on kokemusasiantuntijuutta. Valtakunnallisen opetussuunnitelmien käytännön toteutus riippuu kuitenkin koulun toimintakulttuurista ja opetuksen paikallisesta suunnittelusta.
Kunnan ja kaupungin taholta tarkasteltuna järjestöyhteistyö voisi toimia yksilöiden potentiaalisena voimavarana sekä sitä kautta tukea kaupungin strategiaa ja visiota hyvinvoivasta, verkostoituneesta ja yhteisöllisestä yhteisöstä.
Molempien tahojen tarpeiden ja toimintakulttuurien ymmärtäminen vaatisi yhteisiä keskustelufoorumeita. Alkuun yhteistyötä koordinoivan ylläpitämät järjestöjen koulu yhteistyö – verkkosivut voisivat koota yhteen paikallisesti järjestöjen yhteystietoja ja toimia materiaalipankkina. Verkkosivujen kautta voitaisiin myös tiedottaa tapahtumista ja järjestöjen muusta toiminnasta. Nyt olisi aika pohtia millaisia pedagogisia lähestymistapoja ja malleja koulujen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyölle voitaisiin kehittää.
Opetushallitus 2010, Opetussuunnitelmat 2003 Viitattu 30.4.2010 http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
Your idea/solution in one sentence: Uusien keskustelufoorumien järjestäminen, kouluyhteistyökoordinointi
Do you a have better idea?
or
Would you like to comment?
Log in or Sign up
Comments
Esimerkiksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa ihan liian vähän; lukiossakin vain yksi valinnainen kurssi (2001-2004 ainakin näin oli). Toiseksikin yhteiskunnalliset asiat jäävät helposti kovin etäisiksi nuorille. Järjestö-yhteistyö voisi olla avuksi tähän.
Ne ketkä ovat aktiivisia ja kiinnostuneita toki järjestöt löytävät, ja hahmottavat esim. yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuden järjestöjen kautta. Liian suurelle osalle lapsista ja nuorista politiikka, eli yhteisten asioiden hoitaminen jää joksikin kaukaiseksi asiaksi. Ja siksi myös epäkiinnostavaksi ja vaikeaksi.
Eihän sen niin pitäisi olla, että politiikka on jotain mitä tekevät jotkut politiikot jossain (siellä eduskunnassa kaiketi), jotenkin epämääräisesti! Järjestöihin päätyvät helposti vain tietyn tyyppiset ihmiset. Nuoret jakaantuvat ns. tavallisiin nuoriin ja sitten niihin järjestönuoriin. ”Tavalliselle nuorelle” kansalaisjärjestöt ja kansalaisaktivismi jäävät vieraiksi.
Mielestäni jokaisen tulisi olla, ja tulisi saada olla osa aktiivista kansalaisyhteiskuntaa. Koska meillä ei ole mitään \"yhdyskuntapalvelu\" velvollisuutta, mutta oppivelvollisuus on, olisi hienoa, jos koulujen ja järjestöjen yhteistyötä kehitettäisiin niin, että järjestökenttä -saati yhteiskunnalliset asiat, eivät jäisi niin vieraaksi ja etäiseksi lapsille ja nuorille.