Added: 19.03.2012 13:29
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 148 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Suomalaisten suunterveys

Suunterveyden hoitamiseksi katsotaan sellaiset toimenpiteet, jotka toistuvasti suoritettuna parantavat tai hoitavat suunterveyttä.

Tämä tarkoittaa käytännössä säännöllistä hampaiden harjausta, fluorihammastahnan käyttö, terveellisiä ravinto tottumuksia jo lapsuudesta alkaen. Suun terveyttä edistävät tavat ja tottumukset muovautuvat varhain, joten terveysneuvonta ja ohjaus tulisi kohdistaa lapsiin ja nuoriin. ( Honkala & Honkala 2004, 221).Nuorten suun terveystottumuksia sekä tupakoinnin yhteyttä harjaustiheyteen selvittäneen tutkimuksen mukaan tutkimusjakson alussa pojista vain joka neljäs harjasi hampaansa suositustenmukaisesti eli kaksi kertaa päivässä ja joka viides ei harjannut edes päivittäin. Poikien harjaus tottumukset kuitenkin parantuivat siten, että päivittäinen harjaavien määrä lisääntyi, jolloin harvemmin kuin päivittäin harjaavien määrä väheni kaikissa ikäluokissa. Tyttöjen ikäryhmissä säännöllinen suositusten mukainen harjaus kaksi kertaa päivissä oli paremmalla tolalla kuin pojilla, sillä vain 10 % ilmoitti harjaavansa harvemmin kuin kerran päivässä. Tyttöjenkin osalta havaittiin kuitenkin kokonaan harjaamattomien osuuden tutkimusjaksolla pienentyneen. Tupakoivilla pojilla näytti olevan keskimääräisesti kaikkein huonoimmat suun hoitotottumukset. ( Honkala & Honkala 2004, 219).
Suun huono hygienia ei rajoitu vain hampaiden reikiintymiseen vaan myös iensairaudet, suun limakalvojen muutokset, sylkirauhasten infektioita sekä nuorten aikuisten liittyvät vieruskudosinfektiot, jotka voivat johtaa jopa hengen vaaralliseen tulehdukseen. Tutkimustulokset ovat viime vuosina vahvistaneet suu- ja hammassairauksien yhteyttä sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin sekä aiheuttaen tulehdusreaktioita ja muita tautimekanismeja. (Meurman 2008, 36).
Muutokset ravintotottumuksissa, lisääntynyt virvokejuomien käyttö, virheellinen tai puutteellinen puhdistus sekä nuoruusiällä alkanut tupakointi ovat huonontaneet suomalaisnuorten suun terveyttä.
Meurman (2008) toivookin takaisin aikanaan 1970-luvulla toiminutta hammashoitajien ohjaamaa harjausta ja fluorihoitoa, sillä hyvällä hoidolla suu- ja hammasinfektiot olisivat täysin torjuttavissa.
Suun hoidon kustannukset leikkaavat tällä hetkellä Suomen terveyden huolloin menoista 5 % siivun. Eniten työllistävät siis kustannuksia aiheuttavat hampaiden reikiintyminen ja vieruskudostulehdukset ovat kuitenkin täysin ehkäistävissä. Kuinka terveydenhuollon työjakoa ja voimavarojen suuntautumista tulisi kohdistaa jotta kaikkien ikäluokkien suun hoito saataisiin riittävälle tasolle? (Meurman 2008, 37).

Vauvan ensimmäisen hampaan puhjettua lasten neuvolasta ohjataan vanhemmat ja vauva hammashoitolaan saamaan ohjeistusta hampaiden hoitoon. Tämän jälkeen lapsi on säännöllisen hammashuollon piirissä, mutta oppivelvollisuus iän ohittaneet nuoret putoavat ja jäävät ilman säännöllisiä hammastarkastuksia juuri kriittisessä iässä, jossa kapinoidaan yleisiä ohjeistuksia vastaan ja juodaan paljon virvoitusjuomia sekä ruokailutottumukset saattavat muuttua epäterveellisemmiksi. Oppivelvollisuuden päätyttyä hampaista huolehtiminen jää vanhempien ja itse nuoren vastuulle. Kuinka hammashuolto saataisiin kulkemaan hyvänä nuoruusiästä vanhuuteen asti?

References:

Honkala, S. & Honkala, E. 2004. Koululaisten suun terveystottumukset vuosina 1984 -2002. Teoksessa Kannas, L. (toim.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Meurman, J. 2008. Suun terveys ja kansanterveys. Terveyden edistämisen eettiset haasteet. ETENE-julkaisuja 19 Helsinki: STM.

Research question: Kuinka hammashuolto saataisiin kulkemaan hyvänä nuoruusiästä vanhuuteen asti?

Can you solve this challenge? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up