Added: 01.06.2010 19:40
Linked challenges:
No linked challenges.
Linked visions:
No linked visions.
Viewed 450 times
This content has been translated from Finnish. [Show original]

Viestimien vaikutus kirjoitustaitoon

Onko oikein syyttää sosiaalista mediaa sekä tekstiviestikieltä lasten ja nuorten heikkenevästä kirjoitustaidosta?

Nykyaikana viestintä ihmisten välillä on siirtynyt hyvin pitkälti verkkoon sen helppouden ja nopeuden takia. Jopa siinä määrin, että kommentit sosiaalisen median kanavilla lyhennetään välillä jopa käsittämättömiksi ilmaisuiksi. Lapset ja nuoret ovat ottaneet lyhenteet myös tekstiviesteissä omikseen, käyttäen osin jopa englanninkielisiä ilmaisuja. Sähköpostikieli muistuttaa nuorison puhekieltä niin sanastoltaan kuin rakenteiltaankin, se on elänyt jo ennen sähköisiä viestimiä esimerkiksi nuorten koululuokissa toisilleen
lähettämien kirjeiden ja lappusten kielenä (Luukka 2000: 27–28). Onko tällaisessa nuorten kautta tapahtuvassa kielenmuokkauksessa ongelmaa lainkaan? Kielikin elää ja muuttuu jatkuvasti uusien asioiden ja ilmiöiden myötä.

Voiko näistä seikoista kuitenkin olla seurausta se fakta, että Suomen nuorison kirjoitustaito on heikentynyt? Kielitoimisto on tehnyt tutkimuksen aiheesta. Äidinkielen ylioppilaskokeen sensoreiden mielestä vaikeudet oikeinkirjoituksessa ovat yleistyneet ja tilastojen mukaan tulokset ovat alkaneet heikentyä 1990-luvun puolivälissä. (Maamies 2002, 12.) Tuohon aikaan tietokoneet ovat alkaneet yleistyä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kavereille kirjoittaessa ei tarvitse välittää oikeinkirjoituksesta tai muista kirjoittamiseen liittyvistä säännöistä. Usein unohdetaan isot alkukirjaimet ja pisteet lauseesta, puhumattakaan pilkkujen oikeista paikoista. Tällä tavoin kirjoittamalla asian perille meneminen on nopeaa, mutta vaarana tässä on että tämä kirjoitustyyli jää elämään muissakin kirjallisissa tehtävissä. On tärkeää tietää mihin ja kenelle kirjoittaa ja mitä tyyliä kulloinkin on suotavaa käyttää.

Ongelman aluksi keskityin oikeinkirjoitusasioihin, mutta entä konkreettisesti paperille kirjoittaminen? Kouluissa tietysti kirjoitetaan pakollinen määrä aineita ja tehtäviä kynällä paperille, mutta kenelle enää on tuttua kirjoittaa vaikkapa kirje tai edes postikortti? Onko tällainen kirjoittaminen häviämässä kokonaan sähköisen ja nopean viestinnän tieltä? Perinteisessä kirjeessä on nähtävissä sen kirjoittajan persoonallisuus aivan eri tavalla kuin sähköisissä viestimissä on mahdollista.

References:

LÄHTEET

Maamies, Sari 2002. Ylioppilasaine ja ajan henki – sensorien ajatuksia aineista. Kielikello 2/2002. 11–21.

Luukka, Minna-Riitta 2000. Sinulle on postia! – Kielikello 1/2000.24–28.

Research question: Viestimien vaikutus kirjoitustaitoon

Can you solve this challenge? or

Would you like to comment?

Log in or Sign up